Pitkästä aikaa!
Postauksissa on ollut nyt vähän taukoa, johtuen siitä, että musta tuli yrittäjä vappuna ja sen takia ajatukset on olleet viimesen vajaan puoli vuotta ihan muissa asioissa, kun blogin kirjottamisessa. Mun isä jäi siis ansaitulle eläkkeelle ja jatketaan veljen kanssa yhdessä meidän tilitoimiston pyörittämistä. Paljon on uusia juttuja opeteltavana ja tulevaisuus vähän jännittää, että miten sitä kaikesta selviää ja oppii kaikki uudet kuviot!
Lisäksi
Toinen juttu on ollut melkoisen paha väsymys ja pahoinvointi tässä kesän aikana. Johtuen siitä, että masussa kutittelee Kallionklaanin uusin jäsen, joka liittyy meidän joukkoon todennäkösesti helmikuun lopulla eli nyt mennään viikolla 16+1 ja laskettuaika on 29.2. Isosiskot odottaa jo niin super innoissaan uutta pikkusisarusta, että masu saa pusuja ja haleja päivittäin kymmeniä!
Jännä on ollut huomata, että tämä kolmas raskaus on ollut täysin erilainen oireiltaan kun kaksi ensimmäistä.
Tytöistä voin kyllä vähän pahoin, mutta se oli vain sellasta etovaa oloa mikä lähti syömällä. Enkä kummastakaan ole oksentanut kertaakaan. Tytöistä teki mieli makeaa, varsinkin suklaata ja hedelmiä ja pysyin jotenkuten sen alkuväsymyksen kanssa kuitenkin toimintakykyisenä.
Tämä kolmas on aiheuttanut niin pahaa pahoinvointia että oon viettäny suurimman osan kesästä halaillen vesan pönttöä tai takapuoli pystyssä pusikossa, kun oksennus on yllättänyt milloin missäkin. Eikä olo helpottunut syömällä, pikemminkin päin vastoin, ruuan jälkeen oksetti vielä kahta kauheammin. Mieli on tehnyt jugurttia, roskaruokaa, kinkkua, juustoa, karjalanpiirakoita ja jäävettä :D Kotona olen enimmäkseen pitänyt sohvaa selässä, mikä on tietysti vähän aiheuttanut kitkaa kotona, kun en oo oikein mitään pystynyt tekemään. Onneksi nyt alkaa näkymään valoa myös kotityötunnelissa :D
Kumpi kampi
Paljon oon näitä oireita miettinyt ja sitä, että mahtaako niiden perusteella voida päätellä jotain pikkuisen sukupuolesta ja meillä odotetaankin jo innolla rakenneultraa, joka on lokakuun puolenvälin tienoilla!
Tämän testin mukaan oireet viittaisivat enemmän poikaan mutta saapi nähdä: https://www.vau.fi/testit-ja-tyokalut/odotatko-tyttoa-vai-poikaa-testi-paljastaa/. Kunhan ultrassa ei paljastu mitään vakaavaa niin ollaan super onnellisia <3
Helpottamaan päin
Meillä on alkanut firman asiat pyöriä onneksi hienosti ja nyt kun omakin olo alkaa viimein tuntua taas paremmalta, pystyn keskittyyn taas erilailla tähän kirjoittamiseenkin. Masu alkaa jo kivasti pyöristyä ja tosiaan liikkeet on tuntunut tästä kolmannesta nyt tosi aikaisin, jo viikolla 12+ tuntui ensimmäiä sipaisuja ja pieniä potkuja. Esikoisesta tunsin liikeet viikolla 17+ ja kuopuksesta viikolla 14+. Tää aika on vaan joka kerta yhtä ihanaa ja ainutlaatusta. Tietty sen verran alussa vielä ollaan, ettei liikkeet ole kovinkaan selviä vielä ja joutuu paljon kuulostelemaan tuntemuksia, minkä takia välillä on mielessä käynyt pelko siitä, että onhan kaikki varmasti masussa hyvin. Dopplerilla oon saanut onneksi varmistusta omaan panikointiin kivasti ihan kotioloissa! Oma panikointi varmasti juontaa juurensa keväällä 22 saamaani keskenmenoon, mutta onneksi nyt kaikki on mennyt hyvin <3
Keskenmenosta lisää täällä: https://kalliohelinaa.com/tyhja-pussi/
Sellaisia ihania syksykuulumisia täältä ja jatkoa seuraa toivottavasti hyvinkin pian :) Me jäädään odottelemeen vähän isompia sipaisuja ja pieniä potkuja!
Ihanaa syksyä kaikille!
Lisää kommentti
Kommentit